Outoa Taikaa luonnollisesti Lapissa

 Annelin
blogit

KOMMENTTI

 Vieraita ja visioita

Puut ovat hopeoineet maisemaa yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Joulupukin kotikaupungissa Rovaniemellä  kävi matkailijoita monista muista maista joulua viettämässä tai pukkia katsomassa. Oli läntistä ja itäistä viettäjää. Katunäkymä oli vilkas, mukavaa oli katsella erilaisia ihmisiä.

Keittiön ikkunasta voin nähdä perheiden luistelevan Vanhan torin jääkentällä. Pimeiden välissä on vain muutaman tunnin sinihämärä, ulkona joka päivä 15-25 astetta pakkasta. Silti iloinen elämä jatkuu ulkona.

Naapurista Venäjältä oli paljon nimenomaan perhematkailijoita. Tästä venäläisten määrästä täällä ollaan melkein iloisia. Haastattelen kaupoissa kassatyttöjä ja -poikia tunnelmista. Venäläisten suhteen myötätunto on varauksellista:  "Onhan ne nykyään pääasiassa ihan ok." Onhan ne ok, kassalla useimmilla on satojen eurojen ostokset. Mutta tämä kaupunkimme taitaa oikeasti olla vielä hämillään näiden Venäjän vieraiden kanssa. Vain yhden matkamuistokaupan katuständissä on näkynyt venäjänkielinen teksti, samoin valmistaloja ja -huviloita kauppaavan liikkeen ikkunassa. Missähän ovat venäjänkieliset mainokset tai esittelyteksti niissä liikkeissä, joissa venäläiset ahkerasti käyvät? Kokevatko vieraat olevansa tervetulleita? Kolmeen kauppakeskukseen tuli tänä vuonna venäjän-kielentaitoinen opas! Hienoa, oppaat tulivat varmasti tarpeeseen.

Toisella puolella jokea piirtyy Ounasvaara pehmeästi harmaata taivasta vasten. Mielessä pyörii outona näkynä parikymienkerroksisen kylpylähotellin punainen piikki. Tätä maisemaa tahdotusti rikkova ehdotus sisältyy nyt kaikkiin kolmeen Rovaniemen kaupungin asemakaava-luonnokseen. Kaupunkilaiset saavat sanoa niihin sanansa. Sanoitpa mitä vain, aina hyväksyt tornin, niinkö? Ja päättäjillä, myös monilla virallisilla matkailun toimijoilla on vankkumaton usko hotellien lisärakentamis-tarpeeseen, vaikka todistettavasti hotellit käyvät täysillä vain pari kertaa vuodessa, muuten käyttöaste on alle 50 %. Muutama rohkea on nyt ryhtynyt kyseenalaistamaan tätä hotelliuskoa. "Eihän se matkailija tänne tule hotelliin olemaan. Pitää olla sisältöjä, joiden vuoksi tulla. Pitää kehittää sekä kesä- että talvisisältöjä.", sanovat. Oikeassa ovat. Niin pitää! Rovaniemi on alkanut kärsiä  matkailijakadosta, eikä sitä oikeastaan tarvitse ihmetellä tällä tarjonnalla. Pari vuotta täällä asumista on kyllä osoittanut selvästi, että vuosikymmeniä kestänyt, aikanaan tietysti hyvinkin eksoottinen safarimatkailu moottorikelkoilla, poroilla, koirilla, ei pelkästään riitä, ei myöskään Santa Claus, jota näkee maailman kaupungeissa vieläpä paljon mittavampana ilmeeltään kuin täällä. Nykymatkailija liikkuu usein yksin tai pienessä ryhmässä, elämäänsä pysyvän jäljen jättävää elämystä, häntä arvostavaa aitoutta ja todellisuutta etsien.

Mutta meillähän on täällä vaikka mitä. Kulttuuria kaupungissa, aitoutta ympäristössä. Elämysten lähteistä paras, aito luontomme, perinteinen lappilainen elämäntapa, Lapin ja Rovaniemen dramaattiset historian käänteet, sykähdyttävä arkkitehtuuri - Aalto-keskus, kulttuuritalo Korundi, modernia puurakentamista edustavaa Pilke-talo, kulttuurimme historian kokoaja Arktikum ja talojen seinien sisällä tuotetut elämykset- eikö meillä tässä ole annettavaa matkailijalle!

Keväthanget ja aurinko tuovat taas uusia matkailijoita. Monet  menevät ohi tuntureihin, menevät, koska eivät vielä löydä syytä viipyä täällä. Täällä kuitenkin ollaan jo palveluvalmiina: Voin kuljettaa matkailijat täältä lähituntureille, jos omat Ounasvaaran rinteet eivät riitä. Iltaisin voin viedä konserttiin, teatteriin, kulttuurikierrokselle tai nauttimaan aitoa lappilaista ruokaa vanhaan maalaistaloon, kertoja tarinoita Lapin miehistä ja naisista, tulokkaista ja Lapin hulluista kertomassa. Näihin sisältöihin löytyy tekijöitä, mutta verkkomme on vielä harva ja suurilla markkinoilla näkymätön, pieniä yrittäjiä kun olemme. Yhdessä olemme kuitenkin verkkoamme vahvistamassa ja näkyväksi pääsemässä. Keneltäkään emme ole mitään pois ottamassa. 
 

31.1.2011